Keskeinen ero: Analoginen puhelin tulkitsee äänen sähköisenä pulssina. Näin ääni muunnetaan elektronisiksi signaaleiksi. Elektroninen pulssi on analoginen tulkittavan äänen kanssa. Sitten signaali siirretään kuparilangojen yli aaltojen muodossa. Digitaalinen puhelin puolestaan muuntaa tiedot binäärikoodiksi eli 1s ja 0s. Tämä on sama tapa, jolla tietokoneet tallentavat tietoja.
Tietoja voidaan lähettää kahdella tavalla. Tapa, jolla tiedot lähetetään, kertoo meille, onko puhelin analoginen puhelin tai digitaalinen puhelin.
Analoginen puhelin tulkitsee äänen sähköisenä pulssina. Näin ääni muunnetaan elektronisiksi signaaleiksi. Elektroninen pulssi on analoginen tulkittavan äänen kanssa. Termi, analogi, johdetaan tästä. Sitten signaali siirretään kuparilangojen yli aaltojen muodossa. Toinen tapa sanoa tämä on merkityksellisen pienen signaalin vaihtelun kannalta.
Digitaalinen puhelin puolestaan muuntaa tiedot binäärikoodiksi eli 1s ja 0s. Tämä on sama tapa, jolla tietokoneet tallentavat tietoja. 1s: n ja 0: n muodossa olevat tiedot lähetetään sitten, kun se on muunnettu ääniesitykseksi toisessa päässä. VOIP (Internet over Internet Protocol) on eräänlainen digitaalinen signaali.
Analoginen puhelin oli aiemmin yleisimmin käytetty puhelin- tekniikka. Tämä on kuitenkin muuttunut jatkuvasti viime vuosina. Tämä johtuu lähinnä digitaalisesta analogiasta.
Ensinnäkin digitaaliset signaalit vievät vähemmän tilaa kuin analogiset signaalit. Näin ollen enemmän tilaa voidaan lähettää samassa tilassa. Tämän vuoksi signaali on paljon selkeämpi ja sillä on suurempi alue kuin analogisilla signaaleilla. Lisäksi digitaalisia signaaleja on helpompi salata, jotta muut eivät voi kuulla keskusteluja.
Lisäksi digitaalinen signaali käyttää erillisiä eli epäjatkuvia arvoja. Esitetyt tiedot voivat siis olla joko erillisiä, kuten numeroita tai kirjaimia, tai jatkuvia, kuten ääniä, kuvia ja muita jatkuvien järjestelmien mittauksia. Siksi videoneuvotteluille suositellaan digitaalista signaalia. Digitaalista teknologiaa on hyödynnetty myös matkapuhelinteollisuudessa.
Analyysin erottamiseksi digitaalisesta, erityisesti maallikkomiehestä, on tarkistaa puhelimen takaosa. Analogisten puhelimien pitäisi olla lauseessa "vastaa osan 68, FCC: n sääntöjä" puhelimen takaosassa. Heillä on myös Ringer Equivalence Number takana.
Myös digitaalisilla puhelimilla on yleensä paljon enemmän toimintoja, ja niitä käytetään siten yleensä yrityksen toimistossa tai liiketoimintaympäristössä. Tällöin kaikki puhelimet on kytketty sisäiseen kytkentäkaappiin, jossa jokaisella puhelimella on laajennuksen numero. Jotta voit muodostaa yhteyden numeroon, joka on ulkopuolella, on ensin annettava numero '9' tai tietty koodi.
Jos tarkastelet näissä toimistoissa olevia digitaalisia puhelimia, niillä on taipumus olla missä tahansa 12–40 painikkeen välillä, ja punaiset valot vilkkuvat ympäri. Analogiset puhelimet puolestaan yleensä tavallisesti käyttävät tavallista numeronäppäintä, ja joskus voi olla muutamia muita avaimia.
Digitaalisilla puhelimilla on myös yleensä ohjelmointinäppäimet, kaiutinpuhelin ja soittajan tunnus. Nykyään jopa analogisessa puhelimessa voi olla kaiutinpuhelin ja soittajan tunnus. Nämä ovat langattomia puhelimia, joissa on sekä digitaalinen että analoginen tekniikka. Langaton luuri käyttää digitaalista tekniikkaa yhdistämään tukiasemaan, joka puolestaan käyttää analogista teknologiaa äänen lähettämiseen.
Näin ollen on turvallista olettaa, että puhelin, jota useimmat meistä käyttävät kotona, on analoginen puhelin.